Viitasaaren kaupunki
Viihtyisä Viitasaaren kaupunki on nykyaikainen ja luonnonkaunis paikka Keski-Suomessa. Kauniit järvet, joet, mäet ja metsät luovat seudulle maanläheisen ja viihtyisän ilmapiirin.
Tietoa Viitasaaren kaupungista
| Perustettu | 1996 | |
|---|---|---|
| Väestö | 7 447 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 589,17 km2 | |
| Maapinta-ala | 1 248,91 km2 | |
| Vesipinta-ala | 340,26 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 5 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 19,00 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 0,70 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Jouko Räsänen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.viitasaari.fi | |
| Sähköposti | info@viitasaari.fi |
Viitasaaren sijainti
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Viitasaaren historia
Savolaiset valtasivat Viitasaaren hämäläisiltä
Viitasaari, vanhemmalta nimeltään Viitasalo, oli alun perin keskustaajaman lähellä olevan saaren nimi. Sittemmin nimi laajentui koko pitäjän nimeksi.
Ensimmäisen varsinaisen asutuksensa Viitasaaren tienoo sai Hämeestä. Seudun varsinainen asuttaminen alkoi vasta 1500-luvulla. Kiinteän asutuksen synnyttyä pääosa väestöstä oli hämäläisiä, mutta myöhemmin savolaiset muodostivat enemmistön.
Irtautuminen ympäryskunnista
Hallinnollisesti ja kirkollisesti Viitasaari kuului aluksi Rautalammin suureen erämaapitäjään, mutta pitäjän laajuuden ja matkojen pituuden vuoksi se alkoi ennen pitkää pyrkiä eroon Rautalammista.
Lopullinen ero tapahtuikin vuonna 1635. Näin muodostuneesta Viitasaaresta irtautuivat myöhemmin Kivijärvi, Pihtipudas, Konginkangas ja Kannonkoski. Kunnallishallinto Viitasaarelle perustettiin 1868.
Viitasaaren tie kaupungiksi
Viitasaarella on syntynyt Suomen historian isä Henrik Gabriel Porthan vuonna 1739. 1882 perustettiin Suomen ensimmäinen kunnanlääkärin virka Viitasaarelle, ja 1905 paikkakunnalla aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen maaseutuoppikoulu.
Viitasaaresta tuli kaupunki 1. tammikuuta 1996.